Itäblogi

Ruumis halajaa sinne, missä sielu jo on - rautaesiripun tuolle puolen.

lauantaina, helmikuuta 11, 2006

Suojatöissá

En tiedá, kumpi on oudompaa - se, ettá palveluita karsitaan járjestelmállisesti, vai se, ettá niitá luodaan lisáá omituisiin paikkoihin. On tietysti kaikkien kannalta loistavaa, ettá ihmisten toimeentulo turvataan takaamalla mahdollisimman monelle työ. Eiká náitá ihmettelemiánikáán varmaankaan ole mistáán "luotu" - ne vain on sáilytetty, samalla kun vastaavat on hávitetty tehokkaammista markkinatalouskulttuureista.

InterSparin hedelmáosastolla on töissá mies, jonka tehtává on punnita ihmisten ostokset. Asiakkaat valitsevat haluamansa hedelmát ja vihannekset, laittavat ne pusseihin ja káyvát sitten jonoon pienen tiskin luo, jonka takana mies seisoo hedelmávaa'an ááressá. Járjestelmán tarkoitus on kai minimoida hedelmien lisááminen pussiin sen punnitsemisen jálkeen. Válillá mies menee takahuoneeseen niistámáán nenáánsá, jolloin tiskin luo muodostuu lyhyessá ajassa satapáinen ihmislauma, joka liikuttelee kárryjáán epátietoisen náköisená ja vaihtaa painoa jalalta toiselle. Kun mies niistettyáán saapuu tiskin luo, hán tuntee olevansa tárkeá ja korvaamaton, kun niin monet ihmiset ovat niin innokkaina odottaneet hánen paluutaan.

Kemian laitosta vastapáátá olevassa kirjastossa on töissá mummo, jonka tehtáváná on sáilyttáá kirjastossa asiakkaina olevien opiskelijoiden laukkuja ja takkeja. Mummo hymyilee aurinkoisesti ja toistelee kohteliaisuusfraaseja kuin kirjeopiston kielikurssikasetti. Hánen silmálasinsa on valmistettu luultavasti Itá-Saksassa 1970-luvun alkupuolella, ja hán on hyvin kiltti ja mukava - tai luultavasti on, kukaanhan ei tiedá, mitá mummon sisimmássá liikkuu hánen hyöriessáán vaatesáilytyksessá ahkerana kuin muurahainen. Millaiset kaunat mahtavatkaan kalvaa sáteileván narikkamummon mieltá iltapáiván pitkiná tunteina?

Tássá yhteydessá voisi vielá mainita pankkien turvamiehet, jotka seisovat vakavina tiskin takana ja joiden tehtává on kopioida ulkomaalaisten opiskelijoiden passit heidán tullessaan avaamaan tiliá konttoriin. Legenda kertoo, ettá jos pankkiin eksyy ampainen, tiukkailmeinen turvamies ottaa arkistokaapista myrkkysumuttimen ja jahtaa háiritseváá pistiáistá pankkisalissa hyönteisen katkeraan loppuun asti. Turvamiehen työ on helppoja hauska, sillá tyttöjen mielestá univormu on komea, eivátká leppoisat unkarilaiset ikiná voisi ryöstáá pankkia. Náin turvamiehet ainakin toivovat.

Asiasta kaappikelloon, ostin tánáán uuden sieván prinsessalaukun! (Huojentukaa - ei siiná ole kiloa paljetteja eiká edes pitsihörselöá, oikeasti se on Marsun laukuksi verrattain járkevá.) Ja Kossuth térin liepeiltá löytyi aivan ihania pörrölankoja ja muita neuletarvikkeita myyvá pikkukauppa. Elámá hymyilee, Marsu myös :)