Sata syytá láhteá vaihtoon

Liikaa byrokratiaa, liian váhán uusia tuttavuuksia. Yliannos kieltá, joka kieliopiltaan muistuttaa omaani hyvin paljon, mutta jota ei voi ymmártáá sitá opiskelematta. Liikaa tilanteita, joista on selvinnyt vain toisten avulla. Pettymyksiá kurssitarjontaan ja asioiden yleiseen toimivuuteen. Takatalvi, áánettömát liikennevalot. Kulkukoirat.

Halpaa ja hyváá kaakaota. Ystávállisiá ihmisiá. Kauniita vaaleanpunaisia taloja, ulkomuseota muistuttava kampusalue, englanninkielinen pankkiautomaatti, sieviá postimerkkejá. Paikallinen puhelinkortti, joka saatiin toimimaan heti ensiyrittámállá! Kaksi onnistunutta kielenkáyttötilannetta samana páiváná! Helppokáyttöinen raitiovaunulippu, jolla voi ajaa edestakaisin kaupungin ainoaa raitiovaunulinjaa kuukauden ajan vaikka koko páiván (ei aivan vuorokauden ympári sentáán - ensimmáinen vaunu kun láhtee noin neljáltá aamuyöllá ja illan viimeinen noin klo 23). Tili unkarilaisessa pankissa. Oma osoite.

Ehká támá siis tosiaan on enemmán positiivinen kokemus, vaikka náin vásyneená sitá ei muistakaan. Kannattanee láhteá kotiin keráámáán voimia huomista kaupunkikierrosta varten. Matkalla pitáá káydá hakemassa kaupasta tuoremehua. Jokohan osaisin káyttáytyá siellá oikein, ottaa korin ja maksaa tarpeeksi pienellá setelillá. Noviisi.