Iloa kodinkoneista

Viime päivien sähköpostirumba tuotti tänään postilaatikkooni iloisen yllätyksen: valokopion hyväksymiskirjeestä. Debrecenin kansainvälisten suhteiden virkailija kirjoittelee joukkoviestejä ja tituleeraa vastaanottajia "rakkaiksi" - tämä on sitten sitä kansainvälistä käytöskoodia. Millä sanalla minun kuuluu puhutella tuntematonta, oletettavasti vanhempaa mieshenkilöä? Se ei varmaan ole Fuckin' Asshole?

Lopulliseksi lähtöpäiväksi on matkalippuvastaavan aktiivisuuden ansiosta varmistumassa kansallisrunoilijamme muistopäivä, siis yli viikkoa alkuperäistä suunnitelmaa myöhempi. Matkatoimiston varmistusviestiä odotellessa ehtii laatia uusia toimintasuunnitelmia. Toivottavasti uudet aikatauluni sopivat jotenkin yhteen muiden ympärilläolijoiden aikataulujen kanssa, varsinkin sen yhden, jonka elämään olen muutenkin sotkeutunut yhtäkkiä ja yllättäen. Ja toivottavasti tämä uusi suunniteltu aikataulu todellakin astuu voimaan eikä romahda jostakin byrokraattisesta syystä.

Olenko muuten maininnut, että Jyväskylän yliopiston kv-palvelujen täti on tosi mukava ja empaattinen?

Myös asumisjärjestelyni kohdemaassa alkavat olla selvillä. Asunnossani on leivänpaahdin ja vedenkeitin ja saan tarvittaessa käyttää omistajarouvan lakanoita. Minulla on siivousvuoro kolmen viikon välein (unohdin muuten kysyä, onko siellä imuri) ja pesukoneessa on myös englanninkieliset käyttöohjeet. Hyvä hyvä! En halua olla se meluisa ja haiseva vaihtarikämppis, jonka edesottamuksia muistellaan vielä kolmen sukupolven päästä.

Eiköhän tämä taas tästä.